Ihmisten sekalaiset epäkohteliaisuudet

Ihmiset osaavat kyllä usein olla aivan uskomattoman epäkohteliaita, usein jopa tahtomattaankin/huomaamattaan. En tarkoita tällä sitä, että he vahingossa loukkaavat jotakuta tekemällä jonkun mokan, vaan että heidän persoonallisuutensa tai "luontainen" käytöksensä on sellainen, tai he ovat vain oppineet tiettyjä asioita, jotka ovat varsin epäkohteliaita.

Minä olen jo kauan sitten lakannut masentumasta ja loukkaantumasta epäkohteliaisuuksista (varsinkin sen takia, että niitä tuntuu tulevan niin jatkuvalla syötöllä), mutta aina silloin tällöin tulee niin törkeitä tapauksia, ettei voi kuin pudistella päätään ja ihmetellä, että eikö ihmiset lainkaan ajattele mitä he tekevät.

Yksi tyypillinen tilanne jossa yllättävän useat ihmiset ovat erittäin epäkohteliaita tapahtuu kahdenkeskisessä keskustelussa. Alla on tyypillisiä tapauksia (lista on suunnilleen kasvavassa epäkohtalisuusjärjestyksessä, ja minulla on paljon kokemusta joka ikisestä tapauksesta):

Keskustelet jonkun kanssa ja pidät hyvin lyhyen tauon vetääksesi henkeä tai ihan vain puheen rytmittämiseksi, ja tämä joku alkaa puhua siihen väliin, keskeyttäen virkkeesi. Toisin sanoen, hän ei anna sinun puhua asiaasi loppuun. Pahimmassa tapauksessa hän puhuu ja puhuu ja aihe vaihtuu moneen kertaan siinä välissä kunnes alkuperäisen ajatuksen jatkaminen siitä mihin se jäi tuntuisi jo turhalta. Ryhmäkeskustelussa tämä on erityisen ärsyttävää koska yleensä keskeyttäjiä on monia ja puhuvat ja puhuvat yksi toisensa perään, jonka jälkeen olisi turhaa edes yrittää päättää ajatustaan.
Tätä astetta pahempi tapaus on se, kun keskeyttäjä alkaa puhua päällesi, vaikka olet itse vielä puhumassa. Pahimmassa tapauksessa tilanteesta syntyy kisa siitä, kummalla on voimakkaampi puhetyyli tai ääni ja kumpi vaikenee. Edellinen tapaus on vielä ymmärrettävissä (koska ehkä keskeyttäjä ei vain tajunnut, ettet vielä lopettanut sanomistasi), mutta tämä tapaus on jo paljon käsittämättömämpi. Mikä pahinta, tämä on yllättävänkin yleistä.
Puhut jollekulle, ja yhtäkkiä jokin kolmas osapuoli, joka ei ollut millään tavalla osallisena itse keskusteluun, tulee ja rupeaa puhumaan tälle kuuntelijalle, keskeyttäen sinut. Kaipa usein asenne on hieman sellainen "minun asiani on tärkeämpi kuin tuon smalltalk", joka on varsin epäkohtelias.
Variaatio edellisestä on se, kun tämä kolmas osapuoli alkaa puhua sinulle, keskeyttäen sinut. Varmaan suurin osa ihmisistä on ollut tilanteessa jossa hän on ainakin nähnyt tällaisen tilanteen ja sen, kuinka tämä alkuperäinen puhuja moittii keskeyttäjää tyyliin "anteeksi, mutta olin puhumassa hänelle".
Mutta kaikista törkein epäkohteliaisuus on se, kun puhut toiselle ihmiselle, ja tämä toinen ihminen alkaa puhua jollekin kolmannelle osapuolelle täysin välittämättä sinusta ja puheestasi, yleensä jostain ihan muusta aiheesta (ja asiasta, joka ei ole mitenkään niin ehdottoman kiireellinen, että se pitäisi sanoa heti välittömästi).

Ennen hämmennyin tällaisista epäkohteliaisuuksista, mutta nykyään olen ruvennut töykeästi (vähintäänkin yhtä töykeästi kuin keskeyttäjä) sanomaan ihan suoraan tyyliin "miksi et anna minun puhua loppuun?", "miksi keskeytät minut?" tai muuta tilanteeseen sopivaa. Mielestäni tällaisessa tilanteessa toisen keskeyttäminen, varsinkin jos asia ei ole tärkeä, on niin töykeää, että keskeyttäjä ansaitsee pienen "näpäytyksen". Jos hän hämmentyy tästä, niin hyvä.

Ihmisillä on usein muitakin ajattelemattomia (tai jopa tahallisia) epäkohteliaita tapoja.

Esimerkiksi yksi todella ärsyttävä lausahdus on "sovitaan sitten niin" jonkun erimielisyyden väkisin päättämiseksi. Tämän lauseen kirjaimellinen merkitys on "hyvä on, muutin mielipidettäni ja olen nyt samaa mieltä kanssasi", mutta tämä on valhe. Lausahdus sisältää peittelemättömän vihjeen täysin päinvastaisesta, eli "en ole edelleenkään samaa mieltä kanssasi, mutta sovitaan sitten niin jotta olisit tyytyväinen". Paitsi että lause on suoraa valehtelua, se on myös törkeän peittelemätön vihjailussaan, mikä tekee siitä todella ylimielisen ja epäkohteliaan. Se osoittaa törkeää arvostuksen puutetta toisen mielipiteitä kohtaan ja sanoo ihan suoraan "minua ei kiinnosta pätkääkään mielipiteesi". Se, että se pitää sanoa vihjailemalla eikä suoraan vain pahentaa lauseen törkeyttä ja epärehellisyyttä.

Yleensäkin tällaiset törkeän peittelemättömät "vihjaukset" jotka ovat luonteeltaan epärehellisiä (suora lauseen tulkinta viittaisi yhteen asiaan mutta lauseessa on täysin selkeä peittelemätön vihje täysin painvastaisesta) ovat varsin yleisiä.

Esimerkiksi äskettäin eräs kaverini käytti vähän tämänkaltaista lausetta. Minä halusin näyttää hänelle erään videon netistä ja tarjouduin imuroimaan sen hänen koneelleen (olin hänen luonaan käymässä). Videon aihe ei häntä kiinnostanut, mutta ajattelin, että ehkä videon katsominen voisi innostaa häntä. Hän sanoi minulle "sä voit kyllä katsoa sen kotonasikin".

Videon imuroimisen pointti ei ollut se, että minä en olisi sitä nähnyt ja että halusin nähdä sen juuri sillä hetkellä hänen koneellaan. Kuitenkin lauseen kirjaimellinen merkitys viittasi juuri siihen: "Jos haluat katsoa sen videon, niin ei sitä ole tarvis katsoa nyt, vaan voit katsoa sen kotonasikin." Hän tiesi varsin hyvin, ettei pointtina ollut se, että minä olisin halunnut katsoa sen videon. Sen sijaan mitä hän peittelemättömästi vihjasi lauseessaan oli "turhaan sä imuroisit sen videon koska mua ei kiinnosta pätkääkään se". Jos hän olisi sanonut tuon suoraan, se ei olisi ollut läheskään yhtä loukkaavaa kuin se peittelemätön epärehellinen vihjaus.

Uskon, että joissain tapauksissa jotkut ihmiset käyttävät tallaisia "vihjauksia" rehellisesti siinä tarkoituksessa, että he eivät halua sanoa liian suoraan liian törkeästi eikä näin ollen loukata. Kuitenkin niissä usein käy nimenomaan päinvastoin: Vihjaus on paljon loukkaavampi kuin asian suoraan sanominen. Monissa tapauksissa epärehellinen vihjailu on kuitenkin varmastikin täysin tarkoituksellista.

Mihin on kadonnut ihmisten kunnioittainen, kuunteleminen, arvostaminen, sekä yleinen rehellisyys? Miksi pienissäkin asioissa pitää olla epärehellinen, kuten esimerkiksi puheessa ja pienissä mielipiteensä ilmaisuissa? Miksi asioita ei voi sanoa suoraan ja rehellisesti, ja miksi ihmisiä ei voida kunnioittaa sen vertaa, että kuunnellaan mitä heillä on sanottavana?

(Takaisin)