(Takaisin)


Hieman itsesensuuria

Suomen epävirallinen uskonto on menossa jo niin pitkälle, että kohta poliisi rupeaa ottamaan vastaan nimettömiä nettivihjeitä "rasististen kirjoitusten kitkemiseen".

Kuten on varsin yleisesti tunnettua, mikä tahansa Suomen holtittomaan maahanmuuttopolitiikkaan ja sen ympärillä liikkuviin dogmiin kohdistuva kritiikki on automaattisesti "rasistista", riippumatta siitä, mitä kirjoitukset pitävät sisällään (riittää, että aiheena on maahanmuuttopolitiikka). Kohta poliittinen kritiikki tulee olemaan laitonta, ja kuka tahansa voi ilmiantaa täysin nimettömästi ja vaivattomasti kenet tahansa joka kirjoittaa jotain, mistä hän ei pidä. Eli kunnon stalinistiset ajat ovat edessä.

Siispä olen tehnyt päätöksen ennaltaehkäistä itseltäni harmia ja päänvaivaa, ja sensuroin kaikki maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät sivuni.

On tietenkin sangen surullista vain antautua suosiolla täysin laillisen sananvapauden polkemiseen, mutta minä en yksinkertaisesti jaksa ruveta taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Kuten stalinilaisessa Neuvostoliitossakin, joko olit hiljaa tai kärsit seurauksista, oli ne seuraukset kuinka ihmisoikeuksia loukkaavia tahansa.

(Jos joku lukee tämän, eikä ole lukenut kritiikkejäni, niin haluaisin selventää, etten ole koskaan viitannut sanallakaan missään mitään, joka olisi kohdistettu suoraan maahanmuuttajiin itsensä. Kaikki kirjoitukseni ovat koskeneet länsimaista monikulttuurisuus-ideologiaa ja Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Minkäänlaisia väittämiä tai vihjauksia en ole missään vaiheessa tehnyt itse maahanmuuttajista. Surullinen tosiasia vain on se, että monikulttuurisuustantoille maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuusideologian kritisointi on täsmälleen sama asia kuin rasismi.)

Pohdiskelin eräässä artikkelissani, kuinka Suomesta on tulossa poliisivaltio. Silloin en ollut aivan 100% tosissani. Nyt kuitenkin tilanne alkaa näyttämään yhä pahemmalta ja pahemmalta.

Joten sori vain. Sensuroin ennaltaehkäisevästi itseäni, ja poistan kaikki maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivat artikkelini jo valmiiksi ennen kuin stalinistiset anonyymit kansalaisvihjeet tulevat käytäntöön. Säästän tällä mahdollisesti omaa harmiani ja poliisivoimien työtä (ikään kuin poliisilla ei olisi tärkeämpääkin tekemistä kuin satunnaisten nettikirjoittajien sepustuksien tutkiminen). En ole iloinen tilanteesta, mutta vaakakupissa on muutakin kuin vain periaatteiden ylläpitäminen.

Onneksi olkoon, suvaitsevaisto: Voititte taas erän. Eläköön sanavapaus.


(Takaisin)