Kaikkihan katsovat TV:tä, vaikka luvattomasti, eikös se niin mene? Jopa ne, jotka eivät omista minkäänlaista TV-vastaanotinta missään muodossa, katsovat hekin TV:tä, nimittäin netitse (luonnollisesti jokainen suomalainen omistaa tietokoneen ja nettiyhteyden).
Kuitenkaan kaikki nämä TV:tä katsovat eivät maksa TV-veroa. Mitä siis tehdä? Helppoa: Laitetaan kaikki kotitaloudet maksamaan TV-veroa. Tämä on helppo ja reilu ratkaisu koska, kuten kaikki tiedämme, joka ikinen suomalainen katsoo TV:tä joka tapauksessa.
Tai sitten ei. Niin uskomattomalta kuin se saattaa kuulostaakin, on olemassa ihmisiä, jotka eivät katso TV:tä missään muodossa, he eivät omista minkäänlaista TV-vastaanotinta, eivätkä he katso mitään nettilähetyksiäkään (jos edes omistavat nettiyhteyden). Jotkut näistä ihmisistä ovat niin pienituloisia, että vuokran, ruuan ja muiden elämiseen liityvien pakollisten kulujen jälkeen heille ei jää yhtään rahaa käteen. Silti nämäkin ihmiset pakotetaan maksamaan veroa sellaisesta asiasta, jota he eivät käytä.
Mitä tapahtuu, jos jollakin ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa tätä veroa?
Minä en omista mitään TV-vastaanotinta, enkä katso TV:tä missään muodossa. Tuloni eivät ole mitään hurrattavaa tällä hetkellä. Jos tämä "mediamaksu" menee läpi, minut pakotetaan maksamaan TV-vero tästä huolimatta.
No, potentiaalisesta rikoksesta rankaiseminen ei kuitenkaan ole Suomessa mitään uutta. Niinsanottu "kasettimaksu" on peritty kaikista tyhjistä tallennusmedioista jo vuosikymmeniä, ja ainoa syy tähän on se, että sitä tallennusmediaa saatetaan ehkä käyttää musiikin kopiointiin.
Sama idea "mediamaksussa": Jokainen suomalainen saattaa katsoa TV:tä, joten peritään siitä maksu varmuuden vuoksi.
Mitä seuraavaksi? Jokaiselle autonomistajalle annetaan vuosittainen ylinopeussakko koska hän saattaa ajaa ylinopeutta? (Kaikkihan nyt tietävät, että joka ikinen autoilija ajaa joskus ylinopeutta, eikö niin?) Annetaan samalla kaikille myös automaattinen parkkisakko, koska jokainen autoilijahan saattaa parkkeerata väärin.
Näiden potentiaalisten rikosten rankaisemisen laajentaminen ei itse asiassa ole edes kaukaa haeutta. Esimerkiksi on oikeasti ehdotettu, että internet-yhteyksien palveluntarjoajille lätkäistään iso maksu sen takia, että sen käyttäjät saattavat imuroida laittomasti musiikkia netistä. Tämä maksu sitten luonnollisesti siirtyy joka ikiselle palveluntarjoajan asiakkaalle riippumatta siitä, imuroiko hän laittomasti vai ei. Kasettimaksun laajentaminen kaikkiin mahdollisiin laitteisiin jotka pystyvät tallettamaan musiikkia (kuten mp3-soittimet, kännykät, kiintolevyt...) on jo vanha uutinen (onneksi ei vielä mennyt läpi, mutta kovaa ne ovat sitä ajamassa läpi).
Kohta kaikki rangaistaan kaikesta mitä hän saattaa tehdä.
Mitäs sitten tehdään jos joku ei suostu maksamaan koska hän ei ole tehnyt mitään väärää? Laitetaanko tämä ihminen vankilaan rikoksesta, jota hän ei ole tehnyt?
(Miksiköhän suurin osa Suomen politiikkaan liittyvistä epäkohdista tuntuvat niin läheisesti viittaavan poliisivaltiomaisiin piirteisiin?)
Mediamaksulla on muitakin periaatteellisia ongelmia.
Yksi suurimmista ongelmista on se, että se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Yksin asuvat ihmiset joutuvat käytännössä maksamaan kaksinkertaisen summan verrattuna niihin, jotka asuvat yhteisessä taloudessa toisen ihmisen kanssa (esimerkiksi avioliitossa).
Kaavailtu mediamaksu ei myöskään ota millään tavalla huomioon ihmisten tuloja ja varallisuutta. Köyhälle, juuri ja juuri elantonsa tienaavalle ihmiselle mediamaksu voi olla hyvin merkittävä lovi kukkaroon, jopa siinäkin tapauksessa, että sen voisi maksaa useammassa erässä. Jo esimerkiksi vaikka 50 euron kertamaksu saattaa olla monille hyvin vähän tienaaville ihmisille kova taloudellinen isku. 50 euroa saattaa joillekin olla jopa parin viikon ruokaraha.
Entä sitten sellaiset ihmiset, jotka esimerkiksi vamman takia eivät ole kykeneviä katsomaan TV:tä tai käyttämään internettiä? Miksi heidät pakotetaan maksamaan jostain, mitä he eivät voi käyttää?
Jos mediamaksun tarkoitus on toimia, nimensä mukaisesti, kaikesta multimedian käytöstä maksettavana korvauksena, mm. esimerkiksi internetin välityksellä katsottavista TV-lähetyksistä, niin muuttuuko mediamaksun myötä TV-sarjojen, elokuvien ja musiikin imurointi internetistä lailliseksi?
Ilmeisesti vastaus on ei: Siitäkin huolimatta, että ihmiset pakotetaan maksamaan multimediasta jota he potentiaalisesti kuluttavat, kyseisen multimedian imuroiminen internetistä ei siltikään muutu lailliseksi, vaan ihmisiä voi edelleenkin haastaa oikeuteen siitä.
Kuinka on mahdollista, että ihmiset voi pakottaa maksamaan jostain, mitä he ehkä tekevät, mutta tästä maksusta huolimatta se jokin on edelleenkin laitonta, eikä sitä saa tehdä? Tämä on täysin käsittämätöntä. Se on täsmälleen yhtä järjetöntä kuin ihmiset pakotettaisiin maksamaan elokuvalippuja, mutta heitä ei silti päästettäisi katsomaan kyseisiä elokuvia.
Syvemmällä tasolla mediamaksu on selkeä merkki siitä, että suomalainen demokratia ei toimi. Suomen valtio, joka väitetään olevan demokraattinen, ei kuuntele kansaa.
Äskettäisen mielipidetutkimuksen mukaan YLEn rahoitus valtion budjetista (eli ts. verorahoista) tai jopa nykyisen TV-lupamaksun säilyttäminen on saanut merkittävästi enemmän kannatusta kuin ehdotettu mediamaksu. Valtion budjetista maksaminen olisi sentään siinä mielessä reilumpaa, että maksu olisi suhteutettu ihmisten varallisuuteen, eikä siinä esiintyisi sellaisia lieveilmiöitä kuten esimerkiksi se, että yksin asuvat joutuvat käytännössä maksamaan kaksinkertaisen määrän kuin kaksin asuvien. Jokainen maksaisi käytännössä tulojensa mukaan.
Ylipäätänsä YLEn rahoituksen kasvattamista on ylivoimaisesti vastustettu näissä mielipidetutkimuksissa. Kansa ei yksinkertaisesti koe YLEn tarjoamia palveluita niin tärkeinä. Sen sijaan näiden palveluiden kilpailuttamista selkeästi kannatetaan.
Suomen valtio ei kuitenkaan ole tällaisista mielipiteistä moksiskaan. Suomen valtio ei kuuntele kansan mielipidettä.
Tämäkö on sitä demokratiaa? Siis oikeasti?