Suomen perustuslaki sanoo: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta."
Tämä tarkoittaa siis (ainakin teoriassa) sitä, että hallintovalta kuuluu Suomen kansalle (ei esimerkiksi jollekin diktaattorille), mutta koska joka ikisen pikkulain ja säädöksen äänestäminen koko kansalla olisi tarpeettoman työlästä ja kallista ja aikaavievää, kansaa edustaa ryhmä ns. kansanedustajia, jotka kansa valitsee ehdottamaan lakeja ja äänestämään niitä.
Eduskuntavaaleissa siis käytännössä kysytään ihmisiltä, kenet he haluavat edustamaan itseään. Tämä on demokratian periaate.
No, oletetaan nyt, että minun mielestäni tietty henkilö on oivallinen ehdokas edustamaan minun mielipiteitäni eduskunnassa, ja että minä haluaisin äänestää kyseistä ihmistä sinne. Eikö olisi täysin loogista ja järkeenkäypää, että äänestän kyseistä henkilöä?
Mutta sitten minulle sanotaan, että en saa äänestää kyseistä henkilöä. Mitä ihmettä? Miksi en? Vastaus: Koska kyseinen henkilö sattuu asumaan eri kaupungissa kuin minä.
Mitä ihmeen pelleilyä tämä on olevinaan? Mitä ihmeen demokratiaa se tuollainen on, ettei saa äänestää ketä haluaa, ja vieläpä noin naurettavan asian takia?
En minä halua äänestää puoluetta. Tuo perustuslain kohtakaan ei puhu mistään puolueista halaistua sanaakaan. Minä äänestän sellaista ihmistä, joka mielestäni edustaa hyvin minun mielipiteitäni eduskunnassa. Miksi äänestäisin jotain ihan muuta ihmistä jos kerran tuo yksi ihminen on minun mielestäni paras ehdokas? Mistä minä voin tietää, edustaisiko joku muu ihminen minun mielipiteitäni yhtä hyvin vaikka hän kuuluisikin samaan puolueeseen? Ei puolueidenkaan sisällä ole aina täydellistä yksimielisyyttä asioista, vaan eri ehdokkaat voivat olla hieman eri mieltä asioista.
Perseestä tällainen systeemi.
Suomalaiset eduskuntavaalit ovat muutenkin demokratian irvikuva. Naiivimpi voisi kuvitella, että kun Suomen eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, eduskunnassa olisi näin ollen ne 200 ehdokasta, jotka saivat eduskuntavaaleissa eniten ääniä. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole: Eduskunnassa on sellaisiakin kansanedustajia, jotka eivät olleet tässä äänien top-200-listalla (mistä luonnollisesti seuraa, että eduskunnasta puuttuu vastaava määrä ehdokkaita, jotka olivat kyseisellä top-200-listalla). Toisin sanoen, Suomen eduskunnassa on ihmisiä, joita suomalaiset eivät enemmistöpäätöksellä sinne äänestäneet. Vastaavasti eduskunnassa ei ole niitä kaikkia ihmisiä, jotka suomalaiset sinne enemmistöpäätöksellä äänestivät. Mitä ihmeen demokratiaa tämä on olevinaan?
Suomalainen vaalipiirijärjestelmä puolestaan pitää siitä huolta, että hyvin pienet puolueet eivät pääse eduskuntaan. Koska hyvin pienillä puolueilla ei välttämättä ole ehdokkaita joka vaalipiirissä, he eivät voi haravoida ääniä ympäri Suomea, vaan vain niiltä alueilta, joissa heillä on ehdokkaita. Ihmiset, jotka haluaisivat äänestää kyseistä puoluetta, mutta jotka eivät satu asumaan sopivalla paikkakunnalla, eivät saa äänestää sitä. Mitä ihmeen demokratiaa tämä on olevinaan?
Nykyään on ehdotettu, että eduskuntavaaleihin asetettaisiin neljän prosentin äänikynnys. Toisin sanoen, jos puolue ei saa vähintään neljä prosenttia äänistä, se ei pääse eduskuntaan lainkaan, vaikka se nykyisellä järjestelmällä pääsisikin. Tämä järjestelmä karsisi entistä tehokkaammin pois hyvin pienet puolueet ja varmistaisi, että vain isoimmat puolueet pääsevät eduskuntaan. Toisin sanoen, yhä useammalta suomalaisten enemmistöpäätöksellä valitulta ihmiseltä estettäisiin keinotekoisesti pääsy eduskuntaan.
Mitä ihmeen pelleilydemokratiaa tämä on olevinaan?