Minua ihmetyttää suuresti, miksi nk. länsikristillisyyden "pääsiäistä" ylipäänsä kutsutaan pääsiäiseksi, kun sillä ei ole yhtään mitään tekemistä sen pääsiäisen kanssa, jonka Jumala on asettanut Sanassaan. Länsikristillisyys on keksinyt kaikenlaisia muita juhlia, joilla ei ole mitään tekemistä Raamatun kanssa (joulu, juhannus jne) ja joita ei ole sentään kehdattu nimetä jonkin Jumalan säätämän juhlan mukaan. Miksi kuitenkin pääsiäistä kehdataan, kun sillä ei ole kuitenkaan mitään yhteistä Raamatun pääsiäisen kanssa?
Länsikristillisyyden pääsiäisen ajankohta on täysin mielivaltaisesti keksitty (kevätpäivän tasausta seuraavana ensimmäisenä täysikuun jälkeisenä sunnuntaina), eikä sillä ole muuta yhteistä Jumalan säätämän ajankohdan kanssa (juutalaisen kalenterin Nisan-kuun 14. päivä) kuin että kumpikin osuu suunnilleen kevääseen. Myöskään juhlapäivien sisältö ja lukumäärä eivät vastaa lainkaan sitä, mitä Jumala on säätänyt. (Mikä ihmeen "toinen pääsiäispäivä"? Raamattu ei puhu halaistua sanaakaan mistään "toisesta" pääsiäispäivästä.)
Länsikristillisyyden pääsiäisen vieton motivaatio on sentään kyllä terveellä pohjalla: Silloin muistetaan tärkeintä tapahtumaa koko maailmassa: Meidän Herramme Jeesuksen uhria, jonka hän suoritti koko maailman syntien edestä. Uuden liiton aikana meidän tuleekin muistaa tätä tärkeää tapahtumaa (1Kor. 5:7).
Mutta kuitenkin, länsikristilliseen pääsiäiseen ja Jeesuksen ristiinnaulitsemisen tapahtumiin liittyy tarkka aikataulu. Perinteisen käsityksen mukaan:
(Hauskaa kyllä, pääsiäispäivä on laitettu sunnuntaille vaikka se tämän perinteisen aikataulun mukaan olisi ollut torstaina...)
Tämä aikataulu johtaa kuitenkin ristiriitaan sen kanssa, miten evankeliumit kuvaavat tapahtumat.
Tapahtuiko ristiinnaulitseminen pääsiäispäivää seuraavana päivänä, kuten on perinteinen käsitys? Johanneksen evankeliumissa on jae, joka antaa tälle valoa:
Joh 18:28 Niin he veivät Jeesuksen Kaifaan luota palatsiin; ja oli varhainen aamu. Ja itse he eivät menneet sisälle palatsiin, etteivät saastuisi, vaan saattaisivat syödä pääsiäislammasta.
Tämä siis tapahtui samana päivänä kun Jeesus ristiinnaulittiin. Söivätkö juutalaiset pääsiäislammasta pääsiäistä seuraavana päivänä? Ehdottomasti eivät. Tästä on hyvin selkeä säädös:
2Moos 12:10 Älkää jättäkö siitä mitään huomenaamuksi; mutta jos jotakin siitä jäisi huomenaamuksi, niin polttakaa se tulessa.
Tätä noudatetaan vielä tänä päivänäkin tooraa noudattavien juutalaisten keskuudessa: Lampaasta, joka on teurastettu pääisäispäivänä, ei jätetä mitään seuraavalle päivälle, ja jos jotain jäisikin syömättä, se poltetaan.
Yllämainitun Johanneksen evankeliumin mukaan on siis täysin selvää, että kyseessä oli nimenomaan pääisäispäivä, Nisan-kuun 14. Hurskaat juutalaiset (jotka pelkäsivät saastuvansakin) eivät olisi missään tapauksessa syöneet pääsiäislammasta pääsiäistä seuraavana päivänä sillä se olisi suoraan rikkonut Jumalan käskyä vastaan.
Toinen seikka mikä puoltaa sitä, että kyseessä oli pääsiäispäivä (Nisan-kuun 14.) eikä sitä seuraava on se, että, kuten myöhemmin tulemme huomaamaan, pääsiäispäivää seuraava päivä (Nisan-kuun 15.) on happamattoman leivän juhlan ensimmäinen päivä, joka on sapatti. On hyvin kyseenalaista olisiko käräjiä järjestetty sapattina, lepopäivänä, jolloin mitään arkiaskaretta ei saanut tehdä, ja jopa kävelymatkaakin oli rajoitettu.
Ja täyttäähän tämä pääsiäisen esikuvan täydellisesti, kun Jeesuksen uhri suoritettiin nimenomaan pääsiäisenä.
Jeesus opetuslapsineen siis väistämättä viettivät pääsiäisaterian päivää aikaisemmin sillä Jeesus tiesi, minkä tuleman pitää.
Perinteinen käsitys siitä, että ristiinnaulitseminen tapahtui nimenomaan perjantaina perustuu näihin jakeisiin:
Mark 15:42 Ja kun jo oli tullut ilta, ja koska oli valmistuspäivä, se on sapatin aattopäivä,
Mark 15:43 tuli Joosef, arimatialainen, arvossapidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa, rohkaisi mielensä ja meni sisälle Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.
Luuk 23:54 Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan.
On täysin yksiselitteistä, että naiset tulivat haudalle sunnuntaiaamuna (Matt 28:1, Mark 16:2, Luuk 24:1, Joh 20:1). Kuitenkin Markuksen kuvaus siitä, kuinka naiset ostivat yrttejä voidellakseen Jeesuksen, on hieman kummallinen:
Mark 16:1 Ja kun sapatti oli ohi, ostivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin äiti, ja Salome hyvänhajuisia yrttejä mennäkseen voitelemaan häntä.
Mark 16:2 Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa.
Naiset menivät haudalle viikon ensimmäisenä päivänä anivarhain. Olivatko kaupat jo silloin auki? Ja miksi Markus tuntuu puhuvan jälkimmäisessä jakeessa ikäänkuin kyse olisi eri päivästä kuin milloin yrtit on ostettu?
Luukas antaa hieman toisenlaisen kuvan:
Luuk 23:56 Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan.
Luukas kirjoittaa ikäänkuin naiset olisivat hankkineet yrtit jo ennen sapattia. Kuitenkin tämäkin tuntuu melko epätodennäköiseltä, sillä kuten yllä näimme, oli sapatti jo alkamaisillaan. Juutalaiset kauppiaat sulkevat ovensa hyvissä ajoin ennen sapatin alkamista ja on epätodennäköistä, että naiset olisivat edes ehtineet ostaa yrtit ennen sitä.
Ostivatko naiset yrtit ennen sapattia vai sen jälkeen? Olivatko kaupat sillä aikavälillä edes auki? Onko tässä ristiriita?
Näitä näennäisiä ristiriitoja on yritetty selittää mitä mielikuvituksellisimmilla selityksillä, jotka ovat toinen toistaan kaukaa haetumpia. Liberaalisimmat raamatuntulkitsijat yksinkertaisesti kuittaavat koko ongelman sillä, että tekstit ovat epätarkkoja ja jopa virheellisiä.
Ongelman ydin on se, että länsikristilliset raamatuntutkijat eivät yksinkertaisesti tunne Jumalan käskyjä ja juutalaisia juhlia. He luulevat, että viikkosapatti (lauantai) on ainoa sapatti minkä Jumala on säätänyt.
Sapatteja on muitakin kuin vain viikkosapatti. Esimerkiksi juutalaisen kalenterin seitsemännen kuun 10. päivänä oleva sovituspäivä on sapatti (riippumatta siitä, mille viikonpäivälle se osuu):
3Moos 23:31 Älkää silloin yhtäkään askaretta toimittako. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, missä asuttekin.
3Moos 23:32 Se on oleva teille levon päivä, kurittakaa itseänne paastolla. Kuukauden yhdeksäntenä päivänä illalla, illasta iltaan, pitäkää tämä sapatti.
Samaten esimerkiksi lehtimajanjuhlan ensimmäinen ja kahdeksas päivä ovat sapatteja (riippumatta viikonpäivästä):
3Moos 23:35 Ensimmäisenä päivänä pidettäköön pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
3Moos 23:36 Seitsemänä päivänä tuokaa uhri Herralle. Kahdeksantena päivänä olkoon teillä pyhä kokous, ja tuokaa uhri Herralle; se on juhlakokous, älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
3Moos 23:39 Mutta seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä, kun te olette korjanneet maan sadon, viettäkää Herran juhlaa seitsemän päivää; ensimmäinen päivä on levon päivä, ja kahdeksas päivä on myös levon päivä.
Pääsiäistä seuraavana päivänä (eli Nisan-kuun 15.) alkaa happamattoman leivän juhla, joka kestää seitsemän päivää. Sen ensimmäinen päivä on sapatti:
3Moos 23:6 Ja saman kuukauden viidentenätoista päivänä on happamattoman leivän juhla Herran kunniaksi; syökää happamatonta leipää seitsemän päivää.
3Moos 23:7 Ensimmäisenä päivänä olkoon teillä pyhä kokous, silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
Juutalaiset viettävät pääsiäistä seuraavan päivän sapattina yhä tänä päivänäkin.
Koska edellä huomasimme, että ristiinnaulitseminen tapahtui pääsiäispäivänä, tästä seuraa se, että sitä seuraava päivä oli sapatti riippumatta viikonpäivästä.
Tämä puolestaan vapauttaa melko lailla ristiinnaulitsemisen viikonpäivän ja antaa täydellisen kauniin selityksen kaikille näennäisille ristiriidoille:
Jeesuksen ruumis kiirehdittiin haudattavaksi ennen sapattia, happamattoman leivän juhlan ensimmäistä päivää. Naiset ostivat yrtit arkipäivänä, happamattoman leivän juhlan ensimmäisen päivän sapatin jälkeen, ennen viikkosapattia. Viikkosapatin jälkeen naiset menivät viikon ensimmäisenä päivänä varhain aamulla haudalle.
Tämän aikataulun mukaan naiset ostivat yrtit siis todennäköisesti perjantaina (joka oli tavallinen arkipäivä), happamattoman leivän juhlan ensimmäinen päivä oli siis todennäköisesti torstaina, ja pääsiäispäivä ja ristiinnaulitsemispäivä oli näin ollen siis todennäköisesti keskiviikkona.
Raamatussa käytetään kolmea ilmaisua kuvaamaan sitä aikaa, jonka Jeesus vietti haudassa:
Matt 16:21 Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös.
Matt 12:40 Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.
Mark 8:31 Ja hän alkoi opettaa heille, että Ihmisen Pojan piti kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi, ja kolmen päivän perästä nouseman ylös.
Perinteinen selitys sille, miksi perinteisessä ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen aikataulussa Jeesus vietti haudassa vain vähän reilun vuorokauden on se, että juutalaiset laskevat osankin päivästä kokonaiseksi päiväksi.
Tuntuu kuitenkin oudolta sanoa, että hän on haudassa kolme yötä jos hän kerran oli siellä korkeintaan kaksi. Tämä kuitataan vain edelleenkin samalla selityksellä.
Kuitenkin jos sovellamme yllä mainittua aikataulua, tämäkin näennäinen ristiriita poistuu kauniisti: Mikäli Jeesus laitettiin hautaan keskiviikkoiltana, juuri ennen auringonlaskua, niin hän silloin pystyi olemaan siellä täsmälleen kolme yötä ja kolme päivää ja nousemaan ylös lauantai-iltana juuri ennen auringonlaskua. Jos päivä oli juuri vaihtumaisillaan kun Jeesus nousi ylös, se antaa mielekkään tulkinnan myös muille kahdelle ilmaisulle: Kolmen päivän perästä ja kolmantena päivänä.
Ja onhan siinäkin kaunis esikuva, että ylösnousemus tapahtui lepopäivän päätteeksi.
Tämän tulkinnan mukaan ristiinnaulitsemisen tapahtumat olivat siis seuraavat:
| Päivä | Viikonpäivä | Juhla | Tapahtumat |
|---|---|---|---|
| Nisan 13. | Tiistai | - | Jeesus viettää pääsiäisaterian yhdessä opetuslasten kanssa. Jeesus vangitaan. |
| Nisan 14. | Keskiviikko | Pääsiäispäivä. | Ristiinnaulitseminen. Jeesuksen ruumis kiirehditään hautaan ennen auringonlaskua. |
| Nisan 15. | Torstai | Happamattoman leivän juhlan 1. päivä, sapatti. | - |
| Nisan 16. | Perjantai | Happamattoman leivän juhlan 2. päivä. | Naiset ostavat yrttejä. |
| Nisan 17. | Lauantai | Happamattoman leivän juhlan 3. päivä, viikkosapatti. | Jeesus nousee ylös haudasta illalla, juuri ennen päivän vaihtumista sunnuntaiksi. |
| Nisan 18. | Sunnuntai | Happamattoman leivän juhlan 4. päivä. | Naiset saapuvat haudalle. |
© Copyright 2005 Juha Nieminen