Olen aina vastustanut piratismia. Kuten olen kirjoittanut useammassakin artikkelissa, mielestäni on moraalisesti väärin käyttää kaupallisia tietokoneohjelmia laittomasti, sekä katsoa kaupallisia elokuvia (erityisesti uusia sellaisia) ilman asianmukaista laillista maksua. Musiikinkin laitonta kopiointia olen aina vastustanut.
En itse asiassa harrasta juurikaan musiikin kuuntelua, joten omistamani levykokoelma on pienehkö: Noin 45 musiikki-cd:tä tai -kokoelmaa. Tyyliskaala on laidasta laitaan, mutta niissä kaikissa on kuitenkin yksi yhteinen piirre: Ne ovat kaikki laillisesti ostettuja.
Viime vuosien tapahtumat musiikkibisneksessä ja tekijänoikeusmaailmassa ovat kuitenkin vahvasti nakertaneet asennettani. Teoston ja Gramexin röyhkeys on aina ollut piikkinä lihassa. Kaiken maailman kopiosuojat, jotka rikkovat standardeja ja haittaavat vain ja ainoastaan rehellisiä maksavia asiakkaita, ei piraatteja, ovat ärsyttäneet alusta asti. Sony BMG:n rootkit-fiasko on tämän kopiosuojajupakan jonkinnäköinen kulminaatio, joka romutti minun silmissäni levy-yhtiöiden uskottavuuden täydellisesti.
Mutta kaiken huippu on tämä levy-yhtiöiden lobbaama uusi tekijänoikeuslaki, joka ei piraatteja hetkauta pätkän vertaa (vaikka levy-yhtiöt ja jotkut artistit tuntuvat kovin naiivisti niin uskovan), mutta joka rajoittaa kohtuuttomasti rehellisten maksavien asiakkaiden täysin kohtuullisia vapauksia, ja joka joiltain osin on jopa perustuslain vastainen. (Se, että Suomen perustuslaki on täysin nollalaki on aihe, josta ehkä kirjoitan joskus myöhemmin, mutta minun kannaltani kun perustuslakia luetaan perustuslakina eikä vessapaperina, silloin jotkut pykälät uudesta tekijänoikeuslaista rikkovat sitä törkeästi.)
Siispä tämän uuden tekijänoikeuslain myötä olen tehnyt juhlallisen hiljaisen protestin periaatteellisen päätöksen: En tule ostamaan ainuttakaan musiikki-cd:tä niin kauan kun tämä tilanne jatkuu tällaisena.
Tämä mitä todennäköisimmin tarkoittaa sitä, etten tule enää koskaan ostamaan ainuttakaan musiikki-cd:tä koko loppuelämäni aikana, mutta se ei haittaa. Minä protestoin. Minä en enää ainuttakaan cd:tä osta. Tukehtukoot levy-yhtiöt lakeihinsa ja kopiosuojauksiinsa. Minulta he eivät saa enää pennin hyrrää eikä sentin puolikastakaan.
Lisäys (8.10.2006):
Suomesta on sitten tulossa poliisivaltio tekijänoikeusjärjestöjen takia. Lyhennelmä tuon Vantaan tapauksesta:
Näin Pyhä Copyright Suomessa.
(Muuten, mikä ihme pakkomielle poliisilla on takavarikoida tietokoneita? Se ei tunnu riittävän, että syytetyt saadaan kiinni ja tuomiolle, vaan tietokone pitää aina takavarikoida ihan riippumatta tilanteesta. Näinhän kävi Ruotsissakin surullisenkuuluisassa PirateBayn tapauksessa: Poliisi tyylilleen uskollisena takavarikoi kaikki serverit joita PirateBayn ylläpitäjät käyttivät, lainkaan kysymättä käyttääkö ehkä joku muukin niitä samoja servereitä. Sittemmin kävi ilmi, että monet firmat käyttivät niitä servereitä. Nämä firmat haastoivat Ruotsin valtion oikeuteen menetetyistä tuloista satojen tuhansien eurojen edestä. Pyhä Copyright iski jälleen. Kannattiko takavarikoida?)